Keskiviikko 11.11.2015
Huhhu mikä päivä! Tänään olimme Heinolassa vastaanottokeskuksessa pitämässä maahanmjuttaja lapsille leikki päivää. Lapsia piti olla noin 20 ja 6-12 ikäisiä.
Aamulla tulimme kaikki ensin koululle klo 9:15 katsoimme että kaikki tavarat mitä tarvitsemme on mukana ja kävimme läpi toimintasuunnitelman. Sitten kun olimme valmiita lähdimme kaikki porukalla autoilla kohti Heinolaa klo 10:30. Lähdimme hyvissä ajoin jo ajamaan joten poikkesimme kahvilla Kivimaan abc:ellä. Kun pääsimme kaikki perille soitin Tuula Lotsarille, ilmotin että olemme paikalla ja että pystyisikö joku tulemaan meitä vastaan ja näyttämään tilat missä voimme pitää leikkejä.
Paikka oli iso ja lapsia pyöri ulkona yksin tai aikuisten kanssa. Oli kyllä vähän outoa katsoa heitä kun ulkoilivat toppatakeissa ja varvastossuissa. Tai sitten pelkillä pitkähihaisilla, ja itse olin pukeutunnut kaikkiin mahdollisiin lämpösiin vaatteisiin lapaset, kaulahuivi ja tuntui että nekin olivat liian vähän. :D
Meitä tultiin vastaan ja kävelimme sisälle vastaanottokeskukseen, siinä vaiheessa minua alkoi jännittämään, kun näin kaikki ne ihmiset ja tietenkin lapset. Niitä oli niin paljon.
Kun kaikki paikat missä voimme pitää leikkejä oltiin meille esitelty huomasimme että ulkona alkoi satamaan. Joten piti alkaa miettimään voimmeko pitää norsupalloa ja seittiä ulkona vai pitääkö ne siirtää sisälle. Onneksi ei alkanut satamaan sen kovempaa joten pystyimme sen piämään ulkona.
Maalauspisteelle ja kiekolle saimme liikuntasalin jossa myös tapahtuisi lopetusleikki. Tandempiste kerrosta alempana käytävällä ja luokkahuone missä oli petejä lattialla mutta saimme ne siirtää sivuun jotta voimme pitää poron nenäpisteen siellä. Norsupallo ja seitin pidimme ulkona, myös alotusleikin.
Ennen kuin aloitimme leikkipäivän menimme liikuntasaliin syömään salaattia jonka saimme koululta mukaamme.
Kun olimme kaikki saanut syötyä lähdimme ulos Nean pakettiautolle hakemaan tavaroita sisälle. Sisälle liikuntasaliin veimme tandemsukset, maalaus tarvikkeet, maalin ja mailat. Ulkona pojat alkoivat tekemään seittiä, minä ja Tanja teimme pihalle rajat minkä sisällä pitää pelata norsupalloa.
Olimme Tanjan, Lauran ja Nean kanssa ulkona penkillä jossa oli meidän tavaroita. Norsupallo ja pelipaidat. Yhtäkkiä lapsia vain ilmestyi jostain meidän ympärille, se tuntui ihan hyökkäykseltä koska lapset alkoivat vaan repiä tavaroita meiltä, potkivat ja sylki norsupalloa, kiljuivat ja huusivat omalla kielellä joten oli vielä pelottavampaa koska en ymmärtäny mitä he puhuivat tai huusivat. :D Siinä minulle kyllä tuli vähän pelottava olo ja aloin miettä että mitäköhän tästä tulee.
Aloitimme päivän aloitusleikillä joka oli 'minä olen'. Olimme kaikki ympyrässä pihalla lapsien kanssa. Jossa oli pari miestä myös.. Joitten lapsien isät, luulisin. Menimme siis rinkiin ja jokainen vuorotellen sanoi 'minun nimeni on' ja oma nimi kun sai pallon käteen. Sitten se piti antaa viereiselle kaverille. Minun nimeni on Melina. Leikki sujui hyvin ja kaikki ymmärsivät mitä piti tehdä ja sanoa.
Leikin jälkeen lapset piti jakaa ryhmiin koska meillä oli kolme opasta. Jokaiselle ryhmälle oma.
Tämä olikin sitten vähän haastavaa. Aluksi lapset eivät meinanneet kuunella meitä ja vielä kun oli ne pari miestä, niin enemmän ne kiinnitivät heihin huomiota kun meihin. Vihdoinki kun saimme lapset ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle oman väriset pelipaidat päälle lähtivät Ninna ja Laura viemään sisälle ryhmiä.
Venla jäi oman ryhmänsä kanssa ekaksi meidän pisteelle. Aluksi ajattelimme jakaa ne vielä kahteen ryhmään niin kuin yleinsä pallo peleissä pelataan. Mutta päätimme että anamme heidän pelata yhtenä ryhmänä ja yrittävät vaan potkia palloa maaliin. Venlan ryhmä pelasi erittäin hyvin ja olivat kaikki mukana koko ajan. Kun pelasimme noin 15min siirryimme Venlan ryhmän kanssa jonossa seitille. Seitillä kerroimme miten siitä saa mennä ja miten ei. Minä sitten vielä näytin heille miten seitin läpi pitää mennä ja myös että jos osut sinun pitää mennä uudestaa. Kun lapset alkoivat mennä yksitellen seitistä, taputimme ja kannustimme aina kun he menivät niin etteivät osunnut seitin naruihin.
Oli ihana katsoa että he tykkäsivät leikeistä ja taputtivat aina kavereillensa kun olivat päässyt seitin läpi. Kun oli noin 15 min mennyt, laitoimme lapset taas jonoon ja huomattavan helpommin menivät jo kuin ekalla kerralla. Sitten kun Venla lähti kävelemään seitiltä sisälle huomasin että ei ihan kaikki keskittynyt jonoon. Joten menin lapsien vierelle ja aloin tömistellä jalkojani aina kun otin askeleen eteenpäin ja huusin 'yksi kaksi, yksi kaksi'. Siitä he innostuivat!! Oli aivan mahtavaa katsoa kun kaikki lapset ottivat mallia minusta ja huusivat kans 'yksi kaksi' kun marssivat sisälle!
Seuraavaksi tuli Lauran ryhmä. Sekin meni oikein hyvin ja kivasti. Kaikki tykkäsivät pelata norsupalloa, vaikka jotkut tytöt kysyivät voidaanko oottaa pikku palo ei isoa koska ulkona oli märkää ja kastuivat vähän. Rymissä oli myös vähän lyhyempia lapsia niin pallo oli ehkä liian iso joillekkin.
Lopuksi tuli Ninnan ryhmä jossa oli vaan nuoripia lapsia, sanoisin että 5-vuotiaita ja niille pallo oli kyllä minun mielestä ihan liian iso. Lapset kastu ja niistä ei oikein kukaa sen takia innostunut pelaamaan. Ninnan ryhmässä oli myös mies joka komenteli tosi paljon lapsia ja saattoi myös lyödä heitä.. Tämä ryhmä ei oikein onnistunut meidän pisteellä.. Niin jatkoivat seuraavaan, vaikka yritin miehelle selittää että annetaan lapsien kokeilla ja sitten voidaan siirtyä toiselle pisteelle.
Leikkien jälkeen menimme kaikki sisälle liikuntasaliin jossa kaksi muuta ryhmää olivatkin jo. Menimme rinkiin kaikki ja istuimme lattialla. Ninna ja Susanna alkoivat jakamaan pipareita lapsille. Piparit maistuivat hyvin lapsille ja minun vieressä istuva lapsi joka oli jo aikasemmin päivällä tullut halailemaan ja kysymään minun nimeä tarjosi pipariansa minulle. Mikö oli minusta erittäin ihana ele vaikka en piparia ottanut vaan annoin hänen ite syödä se.
Ihan lopuksi pidimme Nean, Iitun ja Tuomaksen kanssa lapsille 'pää okapää peppu' leikin. Kaikki oli mukana ja lauloivat meidän kanssa.
Minusta päivä oli aivan mahtava ja hyvin onnistunut! Paljon opittiin seuraavaa kertaa varten. Lapset olivat ihania. Päivästä jäi todella hyvä olo ja olemme todella tyytyväisiä siihen miten tämä päivä meni vaikka oli todella rankka.
Paikka oli iso ja lapsia pyöri ulkona yksin tai aikuisten kanssa. Oli kyllä vähän outoa katsoa heitä kun ulkoilivat toppatakeissa ja varvastossuissa. Tai sitten pelkillä pitkähihaisilla, ja itse olin pukeutunnut kaikkiin mahdollisiin lämpösiin vaatteisiin lapaset, kaulahuivi ja tuntui että nekin olivat liian vähän. :D
Meitä tultiin vastaan ja kävelimme sisälle vastaanottokeskukseen, siinä vaiheessa minua alkoi jännittämään, kun näin kaikki ne ihmiset ja tietenkin lapset. Niitä oli niin paljon.
Kun kaikki paikat missä voimme pitää leikkejä oltiin meille esitelty huomasimme että ulkona alkoi satamaan. Joten piti alkaa miettimään voimmeko pitää norsupalloa ja seittiä ulkona vai pitääkö ne siirtää sisälle. Onneksi ei alkanut satamaan sen kovempaa joten pystyimme sen piämään ulkona.
Maalauspisteelle ja kiekolle saimme liikuntasalin jossa myös tapahtuisi lopetusleikki. Tandempiste kerrosta alempana käytävällä ja luokkahuone missä oli petejä lattialla mutta saimme ne siirtää sivuun jotta voimme pitää poron nenäpisteen siellä. Norsupallo ja seitin pidimme ulkona, myös alotusleikin.
Ennen kuin aloitimme leikkipäivän menimme liikuntasaliin syömään salaattia jonka saimme koululta mukaamme.
Kun olimme kaikki saanut syötyä lähdimme ulos Nean pakettiautolle hakemaan tavaroita sisälle. Sisälle liikuntasaliin veimme tandemsukset, maalaus tarvikkeet, maalin ja mailat. Ulkona pojat alkoivat tekemään seittiä, minä ja Tanja teimme pihalle rajat minkä sisällä pitää pelata norsupalloa.
Olimme Tanjan, Lauran ja Nean kanssa ulkona penkillä jossa oli meidän tavaroita. Norsupallo ja pelipaidat. Yhtäkkiä lapsia vain ilmestyi jostain meidän ympärille, se tuntui ihan hyökkäykseltä koska lapset alkoivat vaan repiä tavaroita meiltä, potkivat ja sylki norsupalloa, kiljuivat ja huusivat omalla kielellä joten oli vielä pelottavampaa koska en ymmärtäny mitä he puhuivat tai huusivat. :D Siinä minulle kyllä tuli vähän pelottava olo ja aloin miettä että mitäköhän tästä tulee.
Aloitimme päivän aloitusleikillä joka oli 'minä olen'. Olimme kaikki ympyrässä pihalla lapsien kanssa. Jossa oli pari miestä myös.. Joitten lapsien isät, luulisin. Menimme siis rinkiin ja jokainen vuorotellen sanoi 'minun nimeni on' ja oma nimi kun sai pallon käteen. Sitten se piti antaa viereiselle kaverille. Minun nimeni on Melina. Leikki sujui hyvin ja kaikki ymmärsivät mitä piti tehdä ja sanoa.
Leikin jälkeen lapset piti jakaa ryhmiin koska meillä oli kolme opasta. Jokaiselle ryhmälle oma.
Tämä olikin sitten vähän haastavaa. Aluksi lapset eivät meinanneet kuunella meitä ja vielä kun oli ne pari miestä, niin enemmän ne kiinnitivät heihin huomiota kun meihin. Vihdoinki kun saimme lapset ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle oman väriset pelipaidat päälle lähtivät Ninna ja Laura viemään sisälle ryhmiä.
Venla jäi oman ryhmänsä kanssa ekaksi meidän pisteelle. Aluksi ajattelimme jakaa ne vielä kahteen ryhmään niin kuin yleinsä pallo peleissä pelataan. Mutta päätimme että anamme heidän pelata yhtenä ryhmänä ja yrittävät vaan potkia palloa maaliin. Venlan ryhmä pelasi erittäin hyvin ja olivat kaikki mukana koko ajan. Kun pelasimme noin 15min siirryimme Venlan ryhmän kanssa jonossa seitille. Seitillä kerroimme miten siitä saa mennä ja miten ei. Minä sitten vielä näytin heille miten seitin läpi pitää mennä ja myös että jos osut sinun pitää mennä uudestaa. Kun lapset alkoivat mennä yksitellen seitistä, taputimme ja kannustimme aina kun he menivät niin etteivät osunnut seitin naruihin.
Oli ihana katsoa että he tykkäsivät leikeistä ja taputtivat aina kavereillensa kun olivat päässyt seitin läpi. Kun oli noin 15 min mennyt, laitoimme lapset taas jonoon ja huomattavan helpommin menivät jo kuin ekalla kerralla. Sitten kun Venla lähti kävelemään seitiltä sisälle huomasin että ei ihan kaikki keskittynyt jonoon. Joten menin lapsien vierelle ja aloin tömistellä jalkojani aina kun otin askeleen eteenpäin ja huusin 'yksi kaksi, yksi kaksi'. Siitä he innostuivat!! Oli aivan mahtavaa katsoa kun kaikki lapset ottivat mallia minusta ja huusivat kans 'yksi kaksi' kun marssivat sisälle!
Seuraavaksi tuli Lauran ryhmä. Sekin meni oikein hyvin ja kivasti. Kaikki tykkäsivät pelata norsupalloa, vaikka jotkut tytöt kysyivät voidaanko oottaa pikku palo ei isoa koska ulkona oli märkää ja kastuivat vähän. Rymissä oli myös vähän lyhyempia lapsia niin pallo oli ehkä liian iso joillekkin.
Lopuksi tuli Ninnan ryhmä jossa oli vaan nuoripia lapsia, sanoisin että 5-vuotiaita ja niille pallo oli kyllä minun mielestä ihan liian iso. Lapset kastu ja niistä ei oikein kukaa sen takia innostunut pelaamaan. Ninnan ryhmässä oli myös mies joka komenteli tosi paljon lapsia ja saattoi myös lyödä heitä.. Tämä ryhmä ei oikein onnistunut meidän pisteellä.. Niin jatkoivat seuraavaan, vaikka yritin miehelle selittää että annetaan lapsien kokeilla ja sitten voidaan siirtyä toiselle pisteelle.
Leikkien jälkeen menimme kaikki sisälle liikuntasaliin jossa kaksi muuta ryhmää olivatkin jo. Menimme rinkiin kaikki ja istuimme lattialla. Ninna ja Susanna alkoivat jakamaan pipareita lapsille. Piparit maistuivat hyvin lapsille ja minun vieressä istuva lapsi joka oli jo aikasemmin päivällä tullut halailemaan ja kysymään minun nimeä tarjosi pipariansa minulle. Mikö oli minusta erittäin ihana ele vaikka en piparia ottanut vaan annoin hänen ite syödä se.
Ihan lopuksi pidimme Nean, Iitun ja Tuomaksen kanssa lapsille 'pää okapää peppu' leikin. Kaikki oli mukana ja lauloivat meidän kanssa.
Minusta päivä oli aivan mahtava ja hyvin onnistunut! Paljon opittiin seuraavaa kertaa varten. Lapset olivat ihania. Päivästä jäi todella hyvä olo ja olemme todella tyytyväisiä siihen miten tämä päivä meni vaikka oli todella rankka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti